Menneiden muistelua

Tuossa oon minä noin 4 ½ vuotta sitten. Silloin tykkäsin kropastani, vaikka ikäisteni joukossa yleiseen kauneusihanteeseen kuuluikin mm. viulunkielenohuet reidet. Ei tarvinne kertoa, että mulla ei sellaisia ole koskaan ollut. Se nyt on jo pelkästään rakenteellinen seikka, mutta tuohon aikaan olin äärimmäisen urheilullinen ja tieto siitä ettei kropastani juurikaan rasvaa löydy riitti mulle.

Ainahan mä olen paljon liikkunut, mutta 12-17vuotiaana liikuin erityisen paljon. Harrastin Nykyaikaista 5-ottelua  ja koska tavoitteet olivat korkealla oli treenejä 7-10 viikossa. Voinee sanoa, että kunto oli kova.

Mun ei siis tarvitse aloittaa liikuntaharrastusta täysin nollasta ainakaan teknisesti. Kunto varmaan on sillä asteikolla pakkasen puolella, mutta kun viisi vuotta tahkosi juoksun tekniikkaa, luulen että siinä mielessä harrastus on helppo aloittaa taas. Näin mä siis ainakin uskottelen itselleni.

Tässä ollaan tänään. Kuten näkyy, en mä nyt ihan överirepsahtanut ole. Synnytyksen jälkeen täyspäiväisen imetyksen avulla pääsinkin melkein niihin lukemiin, mitkä nyt ovat tavoitepainoani, mutta nyt kun imetyksestä ollaan luopumassa kokonaan on ero entiseen huomattava. Ei ole enää hetkeen imetys kuluttanut päivässä Geisha-rasian vertaa suklaata...

Tarkoitus olisi siis saada tätä löllöä kasaan. Keskivartalo ja reidet on eritoten ongelmakohdat ja näistäkin keskivartalo vielä enemmän. Rasva on sillä alueella niin pehmeää että pelkästään löysien mummokalsareiden päälle laittaminen saa ulkomuodon näyttämään muhkuraiselta.

Tänään se siis alkoi.

Kävin nukuttamassa lapsen aamulla vaunuihin ja huolimatta siitä, että tavoitteeni oli juosta 30minuuttia, olin jo 15minuutin jälkeen niin puhki että päätin pitää tätä ensimmäistä kertaa vain kunnon kartoituksena (kartoitettu erittäin huonoksi..) ja palasin kotiin. Kilometrejä tuli ulkoilukartan (linkki oikealla) mukaan jopa 0,7.

Jospa iltapäiväpäikkäreillä juoksen sitten sen 30min (jepjep, olin suunnitellut tuntia, mutta jospa nyt aloitetaan kuitenkin rauhaksiin).

Ja jottei muutos rajoittuisi pelkästään liikkumiseen, alkoi aamu ravinnonkin puolesta tänään erilailla kuin tavallisesti. Pakkasessa on meillä nimittäin jo pitkään ollut 6 pakettia ruisleipää, kun joka sorttista leipää sinne joskus varastoon ostettiin mutta jostain syystä valikoitiin sitten aina ne vaaleat leivät sieltä pois sulamaan ja jätettiin ruisversiot kylmään.

Vaikka huomasin, että kaloreita jos laskee, on ruisleivässä yhtä verran kaloreita kuin eilen syömässäni rouheleivässä, niin taitaa ruisleipä silti olla kropalle parempi. Vai olenko väärässä? Näin paljon mä olen tähän aiheeseen tutustunut.. Taitavat väittää, että ruisleipä pitää nälkää paremmin? Se nähdään tänään. 2 ruisleipää vs. 3 rouheleipää. Aiempien tottumuksien kanssa kun 7 syötiin aamupala, oli klo 11 jo nälkä. Tänään söin aamupalan 7:30 ja katsotaan milloin nälkä iskee. Vielä ei tunnu.